Willicon

Haaveesta totta

Groenendaelien kasvattaminen on ollut haaveenani ensimmäisen belgialaisemme Taran kotiintulosta saakka, kymmenen vuotta ja rapiat. Matka kohti kasvattajuutta on ollut pitkä ja kuoppia täynnä. Rakkaus rotuun on pienet ja isommat takapakit kestänyt ja olen oikeaa aikaa ja yhdistelmää odottaessani kerännyt itselleni tietoa ja kokemusta, josta toivon olevan hyötyä valitsemallani "uralla".

Kennelliiton kasvattajan peruskurssin kävin vuonna 1997 ja jatkokurssin 2000, mutta kasvattajanimeä hain vasta muutamaa vuotta myöhemmin - eipä minulla olisi ollut sille käyttöäkään aikaisemmin. Ensimmäiset ehdokkaani kennelnimeksi, mielestäni belgianpaimenkoiraa hyvin kuvaavat Esprit (henki) ja Intrepid (peloton) eivät menneet FCI:ssä läpi, joten uutta nimeä hakemukseen mietin pitkään ja hartaasti. Nimi Willicon muovaantui sitten lopulta kantanartuksi kaavailemani Willan kutsumanimestä ja se hyväksyttiin FCI:ssä 2003. 

Belggarit kotonamme ovat lemmikkejä, harrastuskavereita ja perheenjäseniä. Jokainen on pentusena käynyt pk-kentällä perustottikset oppimassa, maastolajeista jälki ja haku ovat innostaneet minua eniten ja niin ollen koiratkin ovat ko. aktiviteetteihin osallistuneet. Pelastuskoiratoimintaa kohtaan koen erityistä viehtymystä ja harrastamiseni koirien kanssa on enenevissä määrin siihen painottunutta. Kilpailuviettini ei ole korkea ja nk. kisahermot vielä olemattomammat, joten kilpailuissa minua ei juuri ole koirineni nähty. Sen sijaan tavoitteellinen, toimivan etsintäkoiran koulutus innostaa ja motivoi siinä määrin, että varmasti jossain vaiheessa, luultavimmin jo kuluvan vuoden aikana, on pelastuskoirakokeisiin osallistuminen edessä.

Muista koiraharrasteistani mainittakoon toko, jonka alemmissa luokissa teimme muutaman tuloksen nyt jo uudessa kodissa asuvan hollannikkaani kanssa; ja agility, jota taitaa koiristani kaksi vanhinta ja jo edellämainittu pitkäkarva. Näyttelyt kiinnostavat minua, vaikkei belggari näyttävyydestään huolimatta suoranaisesti mikään ryhmäkilpailujen voittaja-automaatti olekaan. Olenkin toiminut vuosituhannen alusta saakka näyttelyissä Kennelliiton kehätoimitsijana, joten koiranäyttelyistä minut tapaa melkein yhtä usein ilman koiraa kuin koiran kanssa.

Olen allekirjoittanut Kennelliiton kasvattajasitoumuksen ja olen kannatusjäsen Suomen Koirankasvattajat r.y:ssä.

Kasvatusperiaatteitani ja ajatuksia terveydestä

Jalostukseen käyttämäni koirat valitsen hyvin tarkoin. Tunnen ne ja niiden taustat. -Mitä en tunne, siitä otan selvää. Pyrkimyksenäni on kasvattaa koiria, joiden kanssa on helppo elää arjessa, mukavaa harrastaa yhdessä ja jotka myös ulkomuotonsa osalta vastaavat rotumääritelmää, jolloin nekin, joita näyttelyt kiinnostavat, voivat tuloksekkaasti harrastaa koiransa kanssa.

Terveys on kasvatukseni kulmakivi. Belgianpaimenkoira on luustoltaan terve rotu moneen saman kokoluokan koiraan verrattuna, sairaita lonkkia kuvataan vuosittain +/-10% kaikista kuvatuista. Koska rotuamme koskevat Pevisa-vaatimukset ovat tiukimmasta päästä, ei esim. C-lonkkaisten vanhempien jälkeläisiä edes rekisteröidä kuin poikkeusluvalla. Silmäsairauksien esiintyvyys rodussa ei ole suuri, vaikka mm. harmaakaihia ja pannusta tavataankin. Jalostuskoirieni silmät on luonnollisesti peilattu terveeksi.

Epilepsia tuntuu olevan tällä hetkellä belgianpaimenkoirakasvattajille ja -harrastajille peikoista suurin. Sitä esiintyy kaikissa linjoissa, mutta sen periytyvyyden mekanismia ei vielä täysin tunneta. Sairaita, ns. "kaatuvia" koiria on kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin internetin keskustelupalstoilla käydyistä palavasanaisista keskusteluista voisi päätellä. Itse jaan kotini kohtauskoiran kanssa, mutta sen lisäksi en henkilökohtaisesti montaa epileptikkobelgiä tunne, vaikka paljon tunnenkin. -En missään nimessä vähättele epilepsiaa! Sairaan koiran kanssa eläneenä tiedän tuskallisen hyvin, mitä rajoituksia epi mm. harrastamiselle asettaa. Omassa kasvatustyössäni pyrin suurimpia karikoita epilepsian suhteen välttämään, mutta 100% terveitä kasvatteja en voi pennunostajille taata - eikä kukaan muukaan voi.

Kasvattajana luonnollisesti kannan vastuuni, jos sairauksia tai muita vikoja kasvateissani ilmenee. Eläinlääkärin todistusta vastaan korvaan niistä Kennelliiton suositusten mukaisen summan ja tiedotan mahdollisista terveysongelmista eteenpäin rotuyhdistyksen jalostustoimikuntaa. Kasvattamieni pentujen arjen ja juhlan pienet ja isommat, iloiset, surullisetkin uutiset kuulen mielelläni. -Pyydänkin pennunostajiltani: Olkaa yhteyksissä: kysykää ja kertokaa! ...Ja erityisesti mahdollisissa käyttäytymiseen ja koulutukseen liittyvissä pulmatilanteissa: pyytäkää apua mieluummin jo ennen kuin pienestä mieliharmista on kasvanut suuri ongelma.

Koiraharrasteiden piiriin toivon kaikkien kasvattieni omistajien osallistuvan edes sen verran, että perustottelevaisuus on kaikilla ns. hanskassa. Uudet koiranomistajat ohjaan kotiseudullaan vaikuttavan seuran koulutuksiin, vanhat konkarit osannevat reitin jo itsekin. Tottelevainen koira on ilo omistajalle ja ympäristölleen. Lisäksi varhain opeteltu hyvä kontakti ja yhteistyö omistajan ja koiran välillä luo varman pohjan monille mukaville yhteisille vuosille edessäpäin.

Mitä pennun ostohinnalla saa?

Koirakauppaan kuuluu tunnistusmerkityn, eläinlääkärin tarkastaman koiranpennun lisäksi rekisteripaperit, kirjalliset ja suulliset pennun hoito-ohjeet, sekä kasvattajan tuki ja ohjaus puhelimitse ja tarpeen vaatiessa vaikka paikan päällä säällisinä kellonaikoina koiran koko elämän ajan. Mukaansa meiltä pentu saa tuttua, korkealaatuista koiranpennun kuivamuonaa ja ruoan valmistajan pentupaketin. Koska haluan lisätä pennunomistajieni rotutietoutta, maksan heidät myös ensimmäiseksi vuodeksi jäseniksi Suomen Belgianpaimenkoirayhdistykseen. 

Tulevaisuudessa järjestän pienimuotoisia kenneltapaamisia niin näyttelyiden yhteydessä, koulutusleirien, kuin yhteisten terveystutkimustenkin muodossa. Koiransa kyynär-, lonkkakuviin ja silmäpeilaukseen vieneille pennunomistajalleni palautan 100 euroa kauppahinnasta, kun tutkimustulokset ovat virallisia ja nähtävissä Suomen Kennelliitton KoiraNet -tietokannassa. Tutkimustulos ei vaikuta palautuksen maksuun tai määrään ja em. summa maksetaan vain kerran/koira.

Aktiivisesti ja monipuolisesti koiransa kanssa harrastavat haluan palkita kasvattieni esiintuomisesta. Valiotittelin (MVA, KVA, TVA, AVA, VPVA) kasvatilleni kouluttaneelle myyn seuraavan pennun puoleen hintaan. Willicon-kaksoisvalion omistaja saa valita uuden pentunsa kennelistäni ilmaiseksi! Pelastuskoirien loppukokeen hyväksytysti suorittamisen yhdistettynä aktiivisesti hälytysryhmässä toimimiseen rinnastan valionarvoihin.

Jokainen toista, kolmatta jne. kasvattia minulta ostava saa "tutunkauppa"-alennuksen , vaikkei edellisellä koiralla käyttötuloksia olisikaan. Meriitit kyllä lämmittävät mieltä, mutta tärkeintä minulle on, että koira hoidetaan hyvin ja se saa elää onnellisen koiran elämää rakastettuna perheenjäsenenä.

Jos pennunomistaja joutuu syystä tai toisesta luopumaan koirastaan, pyrin parhaani mukaan auttamaan uuden kodin etsinnässä. Kiireellisissä tapauksissa voin ottaa kodinetsijän väliaikaisesti hoitooni, mikäli vain mahdollista (esim. juoksuiset nartut ja sukukypsä, kastroimaton uros on yhtälö, jolle voisin joutua sanomaan ei). Niin edelleenmyyntiä kuin lopetuspäätöstäkin harkitsevan omistajan toivon ottavan minuun yhteyttä. Jos koiran lopettaminen on kuitenkin esim. eläinsuojelullisista syistä tehtävä kiireellisesti, riittää, kun minulle ilmoitetaan asiasta jälkikäteen. 

Clipart from Free Wolf Clipart